Wiestin päivä 9.3.2023 – Suomalaisen hevosen kantakirja 130 vuotta
Vietämme vuonna 2023 suomalaisen hevosen juhlavuotta. Ensimmäinen suomalainen hevonen kantakirjattiin 130 vuotta sitten 9.3.1893. Tämä oli käytännön työn alku nykyisen suomenhevosrodun perustamiselle. Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen oli Liuksialan kartanon Wiesti-tamma Kangasalta.
Wiestin päivä 9.3.2023 ideoitiin juhlistamaan suomalaisen hevosen ja ihmisen pitkää yhteistä historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Tapahtumassa yleisö sai kuulla suomenhevosen historian tutkimuksen uusista tuulista, sai tuoretta tietoa Suomen ainoan alkuperäisen hevosrodun nykytilanteesta ja pääsi vaihtamaan kuulumisia suomenhevosihmisten kesken.
Hämeen Eskadroonan suomenhevosratsukot toivottavat vieraat tervetulleiksi. Ratsut herättivät ihastusta, ja niitä rapsuteltiin ahkerasti.
Juhlan avasi Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, jonka jälkeen europarlamentaarikko Henna Virkkunen toi juhlaan lämminhenkisen videotervehdyksensä. Virkkunen painotti puheessaan niin suomenhevosen kuin sen historian tuntemisen merkitystä.
Sitten seurasi juhlaluentoni aiheesta ”Wiesti – Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen ja suomenhevosen synty 1893–1907”. Vanhempi tutkija Jaana Peippo Pohjoismaisesta geenivarakeskuksesta puhui puolestaan suomenhevosen säilytystoimista ja Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää suomenhevosesta tänään. Hämeen hevosjalostusliiton puheenjohtaja Mikko Salminen lausui tilaisuuden päätössanat. Luentojen jälkeen nautimme leivoskahvit suomenhevosen kunniaksi.
Kangasala-talossa pidettyyn tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa, joiden joukossa oli runsaasti hevosalan väkeä. Lisäksi tilaisuutta seurattiin etäyhteyksillä. Tilaisuuden järjestivät Hämeen hevosjalostusliitto ry, Business Kangasala ja Kangasalan kaupunki. Samalla juhlistetaan myös Suomen Hippoksen 50-vuotisjuhlavuotta.
Hevosihmisiä kiinnostanee, mistä oikein löysin tämän kuuluisan Wiestin. 2010-luvun alkupuolella aloitin historian väitöskirjan suomalaisen hevosen historiasta. Vähitellen tutkimuskysymys rajautui suomalaisen hevosrodun syntyhistoriaan, mikä konkretisoitui kantakirjan perustamisena. Niinpä tutkimukseni keskittyi kantakirjan syntyyn, josta paljastui aiemmin tiedettyä huomattavasti laajempi prosessi.
Tiesin, että valtion hevoshoidonneuvoja Jalmari Meurmanin (1870–1946) kotikartano oli Kangasalla sijaitseva Liuksiala. Väitöskirjatyöni alussa tutkin yhden kevään ajan Liuksialan arkistoa. Sieltä löytyi Wiestin kantakirjatodistus. Sen löytäessäni en heti ymmärtänyt Wiestin merkitystä, enkä ollut koskaan kuullutkaan Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseuran kantakirjasta. Tutkimuksen edetessä muissa historiallisissa lähteissä alkoi tulla vastaan kyseinen maanviljelysseuran kantakirja. Silloin muistin Wiestin kantakirjatodistuksen Liuksialan kartanosta. Siinä se nyt oli, Suomen ensimmäinen kantakirjahevonen ja koko väitöskirjani tärkein yksittäinen asiakirja! Wiestin myötä hevoskantakirjan käytännön aloitus Suomessa siirtyi tiedettyä aiemmaksi. Wiesti oli yllätys niin Liuksialan kartanon väelle itselleen kuin koko hevosalalle.
Voit lukea Wiestistä lisää vuonna 2021 julkaistusta historian väitöskirjastani Suomalaisen hevosrodun synty: Maatiaishevonen ja kotieläinjalostuksen kansainvälinen murros 1893–1907.
Wiesti välittäköön viestiä suomenhevosen arvosta myös tulevaisuuden hevoskasvattajasukupolville!
Hilja Solala